Miksi Hakaniemen parkkihalli?

20.4.2013 · ·

Minulta on kysytty, miksi kannatan Hakanimen torin alaista autojen parkkiluolaa? Vastaus on yksinkertainen. Haluan, että Hakaniemen halli ja torialue säilyttävät vetovoimansa ja kehittyvät tulevaisuudessa. En suinkaan ole ajamassa autoilun edistämistä, mutta kylläkin haluan, että kadunvarsipysäköinti Kallion ahtailta kaduilta voitaisiin häätää maan alle ja saada liikkuminen ja autoilu vähenemään asukaskaduilla. Mutta suurin huoleni liittyy Hallin ja torin tulevaisuuden kehitykseen.

Torin alaisen paikoitusluolan historia juontaa jo kymmenen vuoden takaisiin suunnitelmiin ja alueen asukasyhteistyöhön. Hakaniemi on monella tavalla kompleksinen alue. Se on liikenteen solmukohta ja liikennevälineiden vaihtopaikka sekä nyt että tulevaisuudessa, myös Pisara radan mahdollisesti toteutuessa. Mutta suurin kysymys ja myös tutkittu asia on, kuinka paljon saadaan pysäytettyä ihmisiä ostoksille ja asioimaan Hakaniemen ympäristöön, vaikka asukasvirta on suurta alueella? Siinä on ollut ongelmia ennen ja nyt ja tulee olemaan jatkossakin. Se on jo näkynyt Metallitalon liikeyritysten katoamisena, HOK-Elannon puheissa päivittäistavarakaupan mahdollisena alasajona tai kaupan muutoksena jne. Lähinnä halli on pitänyt alueen vetovoimaa pystyssä, mutta …? Onko niin, että Kalasataman, Hermannin ja Sörnäisten rannan alueiden ja Tukkutorin eli ns. Teurastamoalueen kehittyminen tulevaisuudessa syö Hakaniemen vetovoiman, ellei tehdä joitakin uusia toimia? Kalasataman metroaseman alle tulee iso päivittäistavarakauppa, sosiaali- ja terveysasema ja paljon muuta liiketilaa. Kalasatama tulee olemaan myös suuri liikenteen solmukohta, mikä voi vaikuttaa myös Hakaniemen liikennekäyttäytymiseen.

Kalasatamaan, Hermannin ja Sörnäisten rantaan on tulossa n. 15 000 uutta asukasta, mutta saadaanko siitä joukosta uutta ostovoimaa Hakaniemeen, vai pysähtyvätkö ihmiset Kalasataman ja Teurastamon alueelle? Se on suuri uhkakuva ja se merkitsee paljon Hakaniemen hallille ja torille. Näiden ranta-alueiden asukkaiden ostotottumukset tulevat merkitsemään paljon. Hallin ja torin vetovoiman pitää olla todella kunnossa.

Tätä isoa asiaa pohdittiin ”Hakaniemi kuntoon” työryhmässä, mitä vedin yli kymmenen vuotta sitten ja minkä työn pohjalta nykyinen asemakaava paikoitusluolineen on valmistunut. Ryhmässä olivat edustettuina alueen asukasyhdistykset ja isot torin ympärillä olevat liikkeet ja pankit ja hallin edustajat. Mutta kymmen vuoden takainen työ ja sen ajatukset unohtuvat helposti, kun asiaa ei ole saatu toteutettua ajoissa. Yleisön ja politiikan muisti on tänä päivänä valitettavan lyhyt. Mutta huoli hallin, torin ja alueen vetovoimasta ei ole mihinkään kadonnut, vaan päinvastoin.

Muut asiat liittyivät hallin mahdollisuuksiin kehittyä. Nyt hallin ympäristöä reunustavat tavaroiden lastauslaiturit ja autojen paikoitus. Nämä alueet pitäisi ottaa muuhun, parempaan käyttöön. Hallin peruskorjaus on pakko tehdä. Maanalaisen paikotusluolan yhteydessä olisi tarkoitus saada hallin ja torin jätehuolto ja tavarankuljetus maan alle ja vapauttaa torialue. Lisäksi hallin henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat tällä hetkellä surkeat ja vaativat perusparannuksia. Torikauppiailla ei ole alueella minkäänlaisia tiloja omaa kauppaansa varten, vaan he joutuvat päivittäin kärräämään tavaroitaan Hakaniemen sillan alle jne. Nämäkin asiat oli tarkoitus ottaa huomioon maanalaista tilaa rakennettaessa.

Asemakaava valmisteltaessa kannettiin huolta siitä, ettei Hakaniemen torialueelle kävisi kuten Kauppahallille, joka näivettyi sulkemisensa aikana. Siksi kaavaan laitettiin määräys, että torin ja hallin rakentaminen ja peruskorjaukset pitää tehdä sulkematta toria tai hallia. Se tarkoittaisi hiukan pidentynyttä rakennusaikaa, mutta ehkäisisi todennäköisesti kaupan näivettymistä. Mutta tämä asia pitäisi uudelleen selvittää nyt tässä ajassa, jos/kun asia lähtisi eteenpäin.

Hallin asiakasrakennetta on myös tutkittu ja todettu, että suuri osa vetovoimasta tulee autolla ostoksille tulevista. Alueen niukat parkkipaikat ovat siksi olleet etenkin viikonloppuisin ja sesonkiaikoina pulma kaupankäynnille. Tämä todettiin silloin tutkimuksin. Mutta voin hyvin ymmärtää tämän näkökulman, kun pohdin Kallion väestörakennetta – paljon yksinäistalouksia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Ei ainakaan minun tai kaltaisieni ostoksilla hallia ja toria ylläpidetä, vaikka käytänkin kummankin paikan palveluita! Tarvitaan maksukykyisempiä ostajia ja he tulevat yleensä autoilla – näin on, enkä oikein usko tämän asian muuttumiseen, vaikka julkista liikennettä kuinka kehitetään.

Eli kaiken kaikkiaan, olen paljon pohtinut maanalaisen parkkiluolan rakentamisen tarvetta Hallin ja torin vetovoiman ja kehittämisen näkökulmasta ja päätynyt sitä ehdottamaan jo kymmenen vuotta sitten yhdessä ”Hakaniemi kuntoon” työryhmän kanssa ja nyt tässä yhteydessä. Minusta riittävät autopaikat turvaisivat kaupankäyntiä ja toisaalta saisimme Kallion alueen kadut, ainakin lähialueen, siivottua autoista maan alle. Alueen asukkaat ovat myös esittäneet toiveita minulle turvallisen asukaspysäköintilaitoksen saamisesta. Minulla ei ole autoa, ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan, mutta ymmärrän myös auton tarvetta. En kuulu auton vihaajien puolueeseen enkä ole muutenkaan fanaattinen näissä asioissa.

Kun olen lukenut hallin ja torin edustajien mielipiteitä, ymmärrän heidän kantojaan, koska he tietysti pelkäävät tämän hetkisen kaupankäyntinsä puolesta ja Kauppahallin esimerkki pelottaa. Mutta olen saanut myös toisenlaista palautetta Hallin kauppiailta – he toivovat maanalaista parkkia ja olosuhteidensa parantamista. Halli on joka tapauksessa korjattava. Siihen puuttuvat kohta viranomaisetkin, kun kesähelteellä myydään raakaa lihaa ja kalaa huonosti ilmastoiduissa tiloissa puhumattakaan kauppiaiden elämästä. Tästä tilanteesta olen kuullut paljon valitusta ja itsekin sen huomannut useita kertoja.

Miksi sitten vihreät vastustavat lähes in corpore? Heidän tämän hetkinen mielenkiintonsa on pelkästään pyöräilyreittien rakentamisessa. Tuntuu, että kaupunkia pitäisi kehittää pelkästään pyöräilyn näkökulmasta. Käykääpä laskemassa, kuinka monta polkupyöräilijää tai kävelijää ylittää Nordenskiöldin yli rakennetun hienon ja miljoonia maksaneen sillan päivittäin! Itse en ole bongannut sillalta vielä ainuttakaan! Mutta kyllä heilläkin autoja on ja sitä käyttävät, mutta niiden paikoitus on sitten muiden huolena. Pikkuisen ottaa päähän tällainen kaksinaamaisuus.