Miksi Hakaniemen parkkihalli?
Minulta on kysytty, miksi kannatan Hakanimen torin alaista autojen parkkiluolaa? Vastaus on yksinkertainen. Haluan, että Hakaniemen halli ja torialue säilyttävät vetovoimansa ja kehittyvät tulevaisuudessa. En suinkaan ole ajamassa autoilun edistämistä, mutta kylläkin haluan, että kadunvarsipysäköinti Kallion ahtailta kaduilta voitaisiin häätää maan alle ja saada liikkuminen ja autoilu vähenemään asukaskaduilla. Mutta suurin huoleni liittyy Hallin ja torin tulevaisuuden kehitykseen.
Torin alaisen paikoitusluolan historia juontaa jo kymmenen vuoden takaisiin suunnitelmiin ja alueen asukasyhteistyöhön. Hakaniemi on monella tavalla kompleksinen alue. Se on liikenteen solmukohta ja liikennevälineiden vaihtopaikka sekä nyt että tulevaisuudessa, myös Pisara radan mahdollisesti toteutuessa. Mutta suurin kysymys ja myös tutkittu asia on, kuinka paljon saadaan pysäytettyä ihmisiä ostoksille ja asioimaan Hakaniemen ympäristöön, vaikka asukasvirta on suurta alueella? Siinä on ollut ongelmia ennen ja nyt ja tulee olemaan jatkossakin. Se on jo näkynyt Metallitalon liikeyritysten katoamisena, HOK-Elannon puheissa päivittäistavarakaupan mahdollisena alasajona tai kaupan muutoksena jne. Lähinnä halli on pitänyt alueen vetovoimaa pystyssä, mutta …? Onko niin, että Kalasataman, Hermannin ja Sörnäisten rannan alueiden ja Tukkutorin eli ns. Teurastamoalueen kehittyminen tulevaisuudessa syö Hakaniemen vetovoiman, ellei tehdä joitakin uusia toimia? Kalasataman metroaseman alle tulee iso päivittäistavarakauppa, sosiaali- ja terveysasema ja paljon muuta liiketilaa. Kalasatama tulee olemaan myös suuri liikenteen solmukohta, mikä voi vaikuttaa myös Hakaniemen liikennekäyttäytymiseen.
Kalasatamaan, Hermannin ja Sörnäisten rantaan on tulossa n. 15 000 uutta asukasta, mutta saadaanko siitä joukosta uutta ostovoimaa Hakaniemeen, vai pysähtyvätkö ihmiset Kalasataman ja Teurastamon alueelle? Se on suuri uhkakuva ja se merkitsee paljon Hakaniemen hallille ja torille. Näiden ranta-alueiden asukkaiden ostotottumukset tulevat merkitsemään paljon. Hallin ja torin vetovoiman pitää olla todella kunnossa.
Tätä isoa asiaa pohdittiin ”Hakaniemi kuntoon” työryhmässä, mitä vedin yli kymmenen vuotta sitten ja minkä työn pohjalta nykyinen asemakaava paikoitusluolineen on valmistunut. Ryhmässä olivat edustettuina alueen asukasyhdistykset ja isot torin ympärillä olevat liikkeet ja pankit ja hallin edustajat. Mutta kymmen vuoden takainen työ ja sen ajatukset unohtuvat helposti, kun asiaa ei ole saatu toteutettua ajoissa. Yleisön ja politiikan muisti on tänä päivänä valitettavan lyhyt. Mutta huoli hallin, torin ja alueen vetovoimasta ei ole mihinkään kadonnut, vaan päinvastoin.
Muut asiat liittyivät hallin mahdollisuuksiin kehittyä. Nyt hallin ympäristöä reunustavat tavaroiden lastauslaiturit ja autojen paikoitus. Nämä alueet pitäisi ottaa muuhun, parempaan käyttöön. Hallin peruskorjaus on pakko tehdä. Maanalaisen paikotusluolan yhteydessä olisi tarkoitus saada hallin ja torin jätehuolto ja tavarankuljetus maan alle ja vapauttaa torialue. Lisäksi hallin henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat tällä hetkellä surkeat ja vaativat perusparannuksia. Torikauppiailla ei ole alueella minkäänlaisia tiloja omaa kauppaansa varten, vaan he joutuvat päivittäin kärräämään tavaroitaan Hakaniemen sillan alle jne. Nämäkin asiat oli tarkoitus ottaa huomioon maanalaista tilaa rakennettaessa.
Asemakaava valmisteltaessa kannettiin huolta siitä, ettei Hakaniemen torialueelle kävisi kuten Kauppahallille, joka näivettyi sulkemisensa aikana. Siksi kaavaan laitettiin määräys, että torin ja hallin rakentaminen ja peruskorjaukset pitää tehdä sulkematta toria tai hallia. Se tarkoittaisi hiukan pidentynyttä rakennusaikaa, mutta ehkäisisi todennäköisesti kaupan näivettymistä. Mutta tämä asia pitäisi uudelleen selvittää nyt tässä ajassa, jos/kun asia lähtisi eteenpäin.
Hallin asiakasrakennetta on myös tutkittu ja todettu, että suuri osa vetovoimasta tulee autolla ostoksille tulevista. Alueen niukat parkkipaikat ovat siksi olleet etenkin viikonloppuisin ja sesonkiaikoina pulma kaupankäynnille. Tämä todettiin silloin tutkimuksin. Mutta voin hyvin ymmärtää tämän näkökulman, kun pohdin Kallion väestörakennetta – paljon yksinäistalouksia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Ei ainakaan minun tai kaltaisieni ostoksilla hallia ja toria ylläpidetä, vaikka käytänkin kummankin paikan palveluita! Tarvitaan maksukykyisempiä ostajia ja he tulevat yleensä autoilla – näin on, enkä oikein usko tämän asian muuttumiseen, vaikka julkista liikennettä kuinka kehitetään.
Eli kaiken kaikkiaan, olen paljon pohtinut maanalaisen parkkiluolan rakentamisen tarvetta Hallin ja torin vetovoiman ja kehittämisen näkökulmasta ja päätynyt sitä ehdottamaan jo kymmenen vuotta sitten yhdessä ”Hakaniemi kuntoon” työryhmän kanssa ja nyt tässä yhteydessä. Minusta riittävät autopaikat turvaisivat kaupankäyntiä ja toisaalta saisimme Kallion alueen kadut, ainakin lähialueen, siivottua autoista maan alle. Alueen asukkaat ovat myös esittäneet toiveita minulle turvallisen asukaspysäköintilaitoksen saamisesta. Minulla ei ole autoa, ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan, mutta ymmärrän myös auton tarvetta. En kuulu auton vihaajien puolueeseen enkä ole muutenkaan fanaattinen näissä asioissa.
Kun olen lukenut hallin ja torin edustajien mielipiteitä, ymmärrän heidän kantojaan, koska he tietysti pelkäävät tämän hetkisen kaupankäyntinsä puolesta ja Kauppahallin esimerkki pelottaa. Mutta olen saanut myös toisenlaista palautetta Hallin kauppiailta – he toivovat maanalaista parkkia ja olosuhteidensa parantamista. Halli on joka tapauksessa korjattava. Siihen puuttuvat kohta viranomaisetkin, kun kesähelteellä myydään raakaa lihaa ja kalaa huonosti ilmastoiduissa tiloissa puhumattakaan kauppiaiden elämästä. Tästä tilanteesta olen kuullut paljon valitusta ja itsekin sen huomannut useita kertoja.
Miksi sitten vihreät vastustavat lähes in corpore? Heidän tämän hetkinen mielenkiintonsa on pelkästään pyöräilyreittien rakentamisessa. Tuntuu, että kaupunkia pitäisi kehittää pelkästään pyöräilyn näkökulmasta. Käykääpä laskemassa, kuinka monta polkupyöräilijää tai kävelijää ylittää Nordenskiöldin yli rakennetun hienon ja miljoonia maksaneen sillan päivittäin! Itse en ole bongannut sillalta vielä ainuttakaan! Mutta kyllä heilläkin autoja on ja sitä käyttävät, mutta niiden paikoitus on sitten muiden huolena. Pikkuisen ottaa päähän tällainen kaksinaamaisuus.
”Hallin asiakasrakennetta on myös tutkittu ja todettu, että suuri osa vetovoimasta tulee autolla ostoksille tulevista. Alueen niukat parkkipaikat ovat siksi olleet etenkin viikonloppuisin ja sesonkiaikoina pulma kaupankäynnille. Tämä todettiin silloin tutkimuksin. ”
Hei! Voisitko laittaa linkin näihin tutkimuksiin, kiitos.
Kannattaa käydä Tampereelta katsomassa, kuinka paljon sellainen parkkiluola ”elävöittää” mitään. Koko ajan satoja tyhjiä parkkipaikkoja, maanpäälliset parkkipaikat edelleen käytössä.
Eikä Hakaniemi ole kuollut! Kallion nykyisistä asuntohinnoista päätellen alueella asuu nykyään jo paljon maksukykyisiä, autottomia talouksia. Ehkä heidän houkuttelemiseksi pitäisi tehdä jotain muuta kuin kallis parkkiluola – vaikkapa sitten ne kunnolliset pyöräreitit Hämeentielle.
On todella vanhentunut ajatus, että auton omistaminen kertoisi ihmisen tulotasosta. Pikemminkin päin vastoin: auton omistajalla on vähemmän rahaa, koska auton omistaminen on kallista.
Kun käyn Hakaniemen hallissa, ei tulisi mieleenikään lähteä sinne autolla. Ei, vaikka maan alla olisi ilmaista parkkitilaa. Vapaus ja vauraus – myös taloudellinen – on elää ilman autoa Helsingissä. Demarit eivät saa ääntäni.
”Hallin asiakasrakennetta on myös tutkittu ja todettu, että suuri osa vetovoimasta tulee autolla ostoksille tulevista. ”
Olisiko sinulla antaa tähän tutkimukseen viitettä? Lukisin sen oikein mielelläni.
Keskustan yrittäjät usein uskovat, että saavutettavuus autolla on liikkeen menestymisen edellytys, mutta tutkimuksissa on yleensä havaittu, ettei näin ole. Hyvää yhteenvetoa ja tutkimusviitteitä aiheesta löytyy esim. Ilkka Oikarisen gradusta ”Helsingin kävelykeskustan suunnittelu kadunvarsiyrittäjien näkökulmasta”.
Neljänsadan autopaikan merkitys ei voi olla rajaansa suurempaa, vaikka autoilijat ostaisivat kuinka paljon. Pisaran ennustetaan tuovan 79 000 junallakulkijaa Hakaniemeen, kun parkkiluolaa käyttäisi noin 400 ihmistä (paikoja ollaan tekemässä lähinnä lähitalojen työntekijäpaikoiksi). Ero määrässä on 200-kertainen.
Luultavasti Hakaniemen hallin ja torin menestystä parantaisi eniten, jos kävely-ympäristöstä saataisiin miellyttävämpi, että Pisaran matkustajat nousevat mielellään pintaan ja tulevat Halliin. Hämeentien ja Siltasaarenkadun autoliikenteen märän vähentäminen olisi tässä avainroolissa.
”[…] haluan, että kadunvarsipysäköinti Kallion ahtailta kaduilta voitaisiin häätää maan alle ja saada liikkuminen ja autoilu vähenemään asukaskaduilla.”
Tämä olisikin ehdottomasti tutkimisen arvoinen ajatus. Siitä ei kuitenkaan tällä kertaa ole kyse. Nyt ollaan vain rakentamassa lisää autopaikkoja ilman, että maan päältä poistetaan yhtäkään paikkaa. Parkkihalli voisi hyvinkin olla osa järkevää Hakaniemen kehittämiskokonaisuutta, jos sellaista oltaisiin esittämässä. Nyt ei olla, vaan ainoastaan lisätään parkkitilaa kaupungin kustannuksella. Se muuten myös lisää autoilua Hakaniemessä, koska pitäähän sinne parkkiin päästä ajamaan.
Se, että kymmenen vuotta sitten on visioitu mitä kaikkea voisi tehdä, ei tarkoita, että nyt päätettävä hanke sisältäisi nuo visiot.
Vihreiden yksisilmäisyydestä tai kaksinaamaisuudesta olen jäävi sanomaan mitään. Oma käsitykseni siitä on toki erilainen
Kehotan kiinnostuneita perehtymään Vihreiden ajatteluun vaikka Ihmisten kaupunki -blogissa.
Toivoisin että kaupunki kykenisi joskus muuttumaan. Aikojen saatossa jotkut alueet nousevat ja niiden jotka eivät enää mahdu nykymenoon täytyy muuttua. Kuulostaa hulluudelta uskoa että joku rikas tulisi autollaan Hakaniemen halliin kun tarjolla on niin paljon sellaisia kauppakeskuksia missä ei haise pissa.
Siksi toivoisinkin nyt että myöntäisitte että on aika kokeilla jotain muuta. Tehdään kaupunkia niille kaupunkilaisille eikä niille rikkaille Espoolaisille.
Jooko?
Antti hyvä, Hakaniemen halli ja tori ovat Helsingin kulttuurihistoriaa, mistä ovat myös naapurikunnat kiinnostuneet. Hyvä niin. Halli ja torialue ovat helsinkiläisten rakastamia, eikä niitä siksi pidä päästää rapautumaan.
Hei Maija, olisin myös kiinnostunut tuosta tutkimuksesta, jossa on tutkittu Hakaniemen hallin vetovoimaa erilaisten liikennevälineiden käyttäjien keskuudessa. Onko mahdollista saada lähdeviitettä?
Hei,
Kiitos siitä, että selvensit omia kantojasi, mutta se herätti kyllä enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.
– Mitä tekemistä Auroran sillalla on Hakaniemen torin kanssa?
– Eikö nämäkin rahat voisi käyttää vaikka niihin ilmaisiin HSL:n vanhuslippuihin mieluummin kuin 100:n auton halliin?
Kasarmitorin parkkihalli ammottaa aina tyhjillään, silloinkin kun kauppahalli oli vielä avoinna. Samoin on käynyt uudelle parkkihallille Töölössä: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233928-kallis-hallipysakointi-ei-kiinnosta-keskustassa
– On myös hiukan turhan kärjistävää niputtaa toinen puolue pelkän pyöräilyn kannattajiksi. Ihan turha veitsenisku tässä keskustelussa.
Kaikella kunnioituksella.
Miksei hallia ja Hakaniemen ympäristöä kehitetä meidän julkisen liikenteen kävijöiden näkökulmasta koko ajan paremmaksi, sen sijaan että ajetaan niiden autoilijoiden asiaa. Miksi se AUTO on se perusedellytys menestykselle?
Käymme Puotilasta asti metrolla Hakaniemessä ostamassa erinomaisia erikoiselintarvikkeita kuten juustoa, kalaa, lihaa ja leipää – ja mieluusti kävisimme / kuluttaisimme Hakaniemen ympäristössä enemmän rahaa ja aikaa, jos siinä ympärillä olisi enemmän elämää ja tekemistä kävellen. Tämä ei tarkoita, etteikö siinä jo olisi — mutta voisi olla paljon enemmän.
Esimerkiksi vertailuna tietyillä keskustan alueilla tulee käytyä shoppailemassa erikoisliikkeissä kanssa aina satunnaisesti, koska samalla reissulla voi yhdistää käyntiin museokierrosta, kahviloita ja useita erilaisia pieniä putiikkeja. Kävelykilometrejä kerääntyy, mutta samalla kansantalouskin kiittää kun laitamme satoja euroja erilaisiin palveluihin ja kauppoihin.
Autoilevalle kuluttajalle on niin paljon enemmän kilpailukykyisiä kulutuspaikkoja, joihin ajaa autolla suoraan sisään. Ei vähimpänä Stockmann ihan ytimessä. Siellä pääsee Audilla keräämään jopa ylinopeussakkoja, kuten hyvä ystäväni onnistui tekemään.
Miksei paranneta ja kehitetä kokemusta mikä julkisen liikenteen kulkijoilla ja alueen asukkailla olisi ostoksien tekemisestä ja viihtymisestä Hakaniemen alueella? Miksi yrittää kilpailla ihan samoilla keinoilla ihan samoista autoilevista kuluttajista kuin kaikki muutkin ostospaikat? Kuinka usein sellainen resepti on ollut voittoisa?
Tekemällä Hakaniemen torin alle toriparkin saadaan toki aikaiseksi parkkipaikkoja maan alle jokunen sata, mutta todennäköisesti samalla tapetaan se torielämä ja ajetaan nykyiset kauppiaat kauppakeskuksien kisälleiksi tai ’pop up’ yrittäjiksi muualle. Siinähän sitten aletaan taas ’elävöittämään’ kaupunkia uudestaan, kun se elämä on ensiksi kerran ajettu sieltä pois.
Hei, linkkaatko vielä sen tutkimuksen johon viittaat? Hallin asiakasrakenteesta?
Kaikki varmaankin haluavat elävöittää toria, kyse on eri keinoista. Parkkiluola on ongelmallinen ratkaisuna syistä, jota et lainkaan pohdi. Listaan ne tähän:
• Halli on nopeaa asiointia varten, parkkiluola ei palvele sellaista asioimistyyppiä
• Torin tuntumassa on parkkipaikkoja, mutta ne ovat pitäaikaiskäytössä. Puolen tunnin paikat lähellä toria auttaisivat asiointia paremmin ja pikkurahalla verrattuna halliin.
• Torin alla on jo parkkihalli, joka on vajaakäytössä.
• Halliin käytettävillä rahoilla siaisi faceliftin koko torille, viheralue piristäisi.
• Hallia vastustetaan laajasti muuallakin kuin Vihreissä, jotka saattavat tosiaan vastustaa vain koska kyseessä on parkkihalli, vaikka tämä on oiekastaan vain tyyris ja toimimaton idea.
PS. Esität kirjoituksessasi viitteitä tutkimukseen, se on kiinnostavaa, miksihän sitä ei ole nähtävissä?
Hei, kaikille, jotka kyselevät ostostottumuksia koskevasta tutkimuksesta mainitsen. Se tehtiin n. kymmenen vuotta sitten ”Hakaniemi kuntoon” työryhmän yhteydessä, muistaakseni keskustan kehittämistä pohtineen tutkimuslaitoksen nimissä. Valitettavsti minulla ei ole sitä tutkimusta enää tallella, enkä edes muista sen nimeä täsmällisesti. Mutta ihan samansuuntaisia näkemyksiä siältyy tuoreen kiinteistölautakunnan listalla olevien liitteiden tutkimustuloksissa.
Totean vielä, ettei paikoitusluola ole Hallin tai torin elävöittämiseksi ajateltu, vaan alueen kaupallisen vetovoiman ja sen kehittymisen turvaamiseksi. Elävöittämissuunnitelmat, jotka liittyvät torialueen uudelleen jäsentämiseen ja sen ilmeen kohentamiseen on aivan toinen juttu. Sekin pitää tehdä.
Maija hyvä, en halua helsinkiläisenä veronmaksajana, että rahojani haaskataan Hakiksen parkkihallin kaltaiseen turhuuteen. Jos joku haluaa nyt tulla Hakikseen autolla, se onnistuu. Aina on parkkitilaa löytynyt, se ei ole ollut rajoite. Jos Hakis ja halli ovat näivettyneet, syy ei ole ollut parkkipaikkojen puutteessa, vaan pikemminkin siitä, että tori sijaitsee vilkkaan autoliikennekadun varressa.
Autoilevan asiakkaan keskiostos on keskimäärin 20-30 euroa, tässä esimerkkilukuja vuodelta 2007 automarketeista (Lähde: vähittäiskauppa Suomessa 2008, löytyy netistä): Sello 18€, Jumbo 49€, Iso Omena 25€, Zeppelin (Kempeleellä motarin varressa) 26€. Yhden autoilijan tuoma keskimääräinen liikevoitto lienee parhaimmillaankin jossain kympin paikkeilla. Laskepa huviksesi, koska parkkihalli maksaa itsensä takaisin kaupungille, kun korko huomioidaan. Entäpä jos sadan autoilijan sijasta tulisikin tuhat joukkoliikenteen käyttäjää, pyöräilijää tai kävelijää uusina asiakkaina, jos autoilua vähennettäisiin ja tehtäisiin Hakiksesta houkuttelevampi?
Perustat siis mielipiteesi tutkimukseen jonka joku on tehnyt ehkä kymmenen vuotta sitten ja jonka nimeä et edes muista? Vahvaa, niin kovin vahvaa. Linkkaa nyt edes ne kiinteistölautakunnan listojen liitteet. Mikä kokous se oli?Että saisi väitteille edes vähän lihaa luiden ympärille. Töölön esimerkki tosiaan kertoo toista parkkihallin elähdyttävästä vaikutuksesta.
Hei Tuomas, ei trvitse lainkaan kiihtyä. Samanlaisia tutkimustuloksia on nähtävissä ihan tuoreessa kiinteistölautakunnan viimeisessä kokouksessa olleen paikoitusluolaa käsittelevän asian liitteenä. Voit käydä lukemassa sieltä. Ja kyllä tällaisen havainnon voi tehdä vain kuljeskelemalla Hakaniemen hallissa viikonloppuisin ja sesonkiaikoina. Ei siinä aina kummoistakaan tutkimusta tarvita, hiukan vaivannäköä ehkä.
Mikä kokous oli kyseessä?
Hiukan vaivannäköä ehkä tarvitaan siinäkin, että viitsii linkittää pyydetyt selvitykset ja kokouspöytäkirjat liitteineen.
Tai sitten voi vaan käpertyä kilpikonnapuolustukseen oman vankkumattoman mielipiteen kera harkitsemattakaan vastakkaisten argumenttien kuuntelemista.
Miten autoilevan henkilön erottaa paikalle kävelleestä henkilöstä?
Hei,
”Samanlaisia tutkimustuloksia on nähtävissä ihan tuoreessa kiinteistölautakunnan viimeisessä kokouksessa olleen paikoitusluolaa käsittelevän asian liitteenä. Voit käydä lukemassa sieltä. Ja kyllä tällaisen havainnon voi tehdä vain kuljeskelemalla Hakaniemen hallissa viikonloppuisin ja sesonkiaikoina. Ei siinä aina kummoistakaan tutkimusta tarvita, hiukan vaivannäköä ehkä.”
Miten kauppahallissa havainnoimalla erotat autolla tulleen asiakkaan raitiovaunulla, metrolla, pyörällä, kävellen tai bussilla tulleesta asiakkaasta?
”Ja kyllä tällaisen havainnon voi tehdä vain kuljeskelemalla Hakaniemen hallissa viikonloppuisin ja sesonkiaikoina.”
Kuinka pystyt erottamaan autoilevan asiakkaan ei-autoilevasta? Ettei sinulla vaan olisi stereotyyppisiä käsityksiä eri ihmisryhmistä?
Hei!
Ensinnäkin haluaisin sanoa kokevani epäkohteliaaksi sen, että vaikka selvästi olet tietoinen siitä, miten nuo viittaamasi dokumentit kaivetaan esiin, et ollut vaivautunut sitä pientä vaivaa näkemään. Sen sijaan jätit lukijan tehtäväksi selvittää, mistä tiedot löytyvät. Niinpä minä, maallikko, sitten sain asiat puolestasi kaivaa. On siinä meillä edustaja…
Joka tapauksessa, onneksi Google on ystävämme ja löysin lopulta sivulle http://www.hel.fi/hki/kv/fi/P__t_ksenteko/Kiinteist_lautakunta/Asiakirja?ls=11&doc=Kv_2013-04-18_Klk_8_El .
Siellä oli hirveä litania tiedostoja, joista piti ensin hoksata, että liitteet ovat listan alussa eivätkä lopussa, niin kuin tavallisesti. Ja sittenkin liitteitä oli suuri määrä. Ja jouduin lopulta katsomaan ne kaikki läpi.
Ensimmäisenä silmiini sattui tällainen:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Kv_2013-04-18_Klk_8_El/88389B2E-612E-43C4-BBE5-19E4FF41664D/Liite.pdf
Kyseessä on Hakaniemen Ykköskauppiaat ry:n kirje, jossa toriparkkia hyvin yksiselitteisesti vastustetaan. Kirjeestä päätellen kyseinen yhdistys on olemassa toteuttaakseen Hakaniemen hallin kauppiaiden välistä yhteistyötä.
Sen lisäksi, että kirjeessa hallin kauppiaat itse tekevät selväksi, että toriparkista on heille vain haittaa, he mainitsevat myös Tukkutorin vastustavan hanketta, mikä tuollainen Tukkutori nyt sitten ikinä onkaan.
Jatkoin itsepintaisesti sellaisen tiedon etsimistä, jossa toriparkkia jotenkin puollettaisiin.
Toinen löytämäni tiedosto oli tämä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Kv_2013-04-18_Klk_8_El/4A7FF830-7649-4FCF-9F7B-306CEE2F91FC/Liite.pdf
Sen ovat kirjoittaneet Hakaniemen torilla toimivat torikauppiaat. Se alkaa sanoin ”Me allekirjoittaneet Hakaniemen torikauppiaat vastustamme toriparkin rakentamista.”
Siinä mainitaan myös, että ”Hakaniemessä on jo nyt torin välittömässä läheisyydessä maanalainen pysäköintitila, joka on vajaakäytössä.”
Näihin tiedostoihin johtolankani sitten loppuivatkin, joten aloin lukea kaikkia liitteitä läpi. Joukossa oli äärimmäisen hitaasti latautuvia suuria karttatiedostoja, jotka löivät tietokoneeni pitkäksi ajaksi polvilleen ja kaatoivat sen kerran.
Lopulta törmäsin tähän tiedostoon: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Kv_2013-04-18_Klk_8_El/7537CAD5-CEA4-4379-96E8-F46E2E5F5A54/Liite.pdf .
Tämä vaikuttaisi vihdoin olleen se tiedosto, johon viittasit ja jota olin tässä nyt pitkän aikaa saanut etsiä.
Se painottuu ensisijaisesti Hakaniemen metroaseman lippuhallin kauppoihin ja viittaa halliin ennen kaikkea taloteknisistä lähtökohdista.
Siinä mainitaan, että tutkimuksen lähtökohtana on käytetty 400 autopaikkaa sisältävän toriparkin rakentamista.
Toriparkkia puoltava maininta tiedostossa on ymmärtääkseni tämä: ”Toriparkin toteuttaminen tukee vahvasti kauppahallin asemaa ja käytännössä mahdollistaa kokonaan uuden ostovoiman saamisen, mikä
on tähän asti ollut käytännössä mahdotonta heikkojen pysäköintiolojen vuoksi.”
Tuo vaikuttaa siltä, että Hakaniemen hallin yrittäjät ovat harmitelleet hankaluuksia uuden ostovoiman saamisessa, koska parkkitilat eivät ole riittävät. Kuitenkin tiedostoista, jotka olin juuri aikaisemmin löytänyt, ilmeni että Hakaniemen hallin yrittäjät uskovat toriparkin olevan itselleen ennemminkin haitaksi kuin hyödyksi. Samaten niistä ilmeni, että alueella on jo nyt parkkitilaa vajaakäytössä, eli parkkipaikkojen puute ei ole oikeasti voinut olla ostovoimaa rajoittava tekijä.
Tekstistä tuleekin olo, että konsulttiyritykseltä tutkimuksen tilannut taho on etukäteen itse määritellyt toriparkin lähtöoletukseksi ja esittänyt sen tarpeeseen liittyviä väitteitä, jotka kuitenkaan eivät ole sopusoinnussa todellisuuden kanssa. Tämä on vain päätelmäni näiden kolmen tiedoston pohjalta, mutta muuta selitystä sille, miksi tuo konsulttiselvitys on noin räikeästi ristiriidassa paikallisten yrittäjien käsityksen kanssa, en löydä.
Kyseisessä dokumentissa ei siis ole kyse siitä, että konsulttiyhtiö olisi tutkimuksillaan todennut toriparkin tarpeelliseksi, vaan että konsulttiyhtiölle on annettu lähtötietojen mukana tieto siitä, että toriparkin puuttumisesta on ollut haittaa. Selvityksen tarkoitus ei ole toriparkin tarpeellisuuden tutkiminen, vaan sen selvittäminen, minkälaisia kauppoja Hakaniemen metroaseman lippuhalliin kannattaisi tuoda sekä muiden, ennen kaikkea maanalaisten, tilojen käytännön toteutuksen suuntaviivojen selvittäminen.
Vielä lainaus kyseisestä selvityksestä: ”Lähiympäristön nuorten aikuisten asukkaiden muodostama asiakaspotentiaali luo Hakaniemelle tulevaisuuteen optimistisesti katsovan ja nykyaikaista monipuolista kaupunkikulttuuria eteenpäin vievän ilmeen.”
Lähiympäristön nuorten aikuisten muodostama asiakaspotentiaali luonnollisesti heikkenee, jos alueen autoliikennettä lisätään. Lähialueen nuoret aikuiset nimittäin eivät saavu paikalle autolla, vaan jalan. Ja jos autoliikenteen määrä kasvaa, silloin alueella kävelemisen mukavuus vähenee. Tällöin joukko heistä, jotka nykyään vielä pitävät Hakaniemen torin aluetta riittävän mukana kävely-ympäristönä, alkaakin kävellä mieluummin muihin suuntiin – poispäin Hakaniemen hallista.
Ja edelleen: Konsulttiyhtiön selvityksessä ei millään tavoin mainita sitä, että toriparkin paikoista vain pieni osa on tarkoitettu nimenomaisesti Hakaniemen hallia varten paikalle saapuville ihmisille. Loput paikat ovat sellaisia, joilta ollaan menossa jonnekin ihan muualle ja saatetaan ehkä samalla poiketa sinne halliinkin. Niiden osalta paikat eivät mitenkään eroa metroasemasta, jonka kautta myöskin ollaan menossa jonnekin ihan muualle, mutta saatetaan silti ehkä samalla poiketa halliinkin, jolloin parkkipaikkojen hyödyllisyys tulisi suhteuttaa metroaseman liikennevirtojen hyödyllisyyteen.
Ja niiden liikennevirtojen on yllä mainittu olevan 200-kertaiset. Tämä tarkoittaa, että toriparkin tuoma asiakasmäärä olisi selvästi alle yksi prosentti metron tuomasta asiakasmäärästä. Kun päälle otetaan vielä se, että selvityksen mukaan kaltaiseni lähialueen jalan kulkevat nuoret ovat hallille merkittävä asiakasryhmä, alkaa vaikuttaa siltä, että toriparkki toisi hallin asiakasmäärästä vain muutaman promillen verran. Ei kuulosta kannattavalta.
Kaiken kaikkiaan se, että jouduin tämän kaiken tiedon kaivamaan itse esille, vaikka edustajamme oli sen sijainnista tietoinen jo etukäteen, viittaa lähinnä siihen, ettei edustaja tahtonut todellisuudessa ihmisten lukevan noita tekstejä. Se ei ole kovin kaukana valehtelusta.
Anteeksi, mutta luottamukseni yhteiskuntamme päätöksentekoon ei tämän myötä erityisemmin kasvanut.
Kiitos.
Sorry myös sinulle samaan tapaan kuin edellä, jos sopii!?
Miten faktojen pyytäminen esittämiesi väitteiden tueksi on ”kiihtymistä”? Yleisesti ottaenkin on vähän huonoa keskustelukultturia kehottaa muita kaivamaan tutkimuksia Sinun kantasi tukemiseksi. Todistustaakka on aina väitteen esittäjällä. Kivasti muistat vielä lopuksi mitätöidä tutkimukset tarpeettomiksi: riittää kunha käy vähän Hakaniemen hallissa. Asioin siellä aina silloin tällöin viikonloppuisin (metrolla tai pyörällä), mutta en ymmärrä lainkaan, miten se todistaa uuden parkkiluolan tarpeesta.
Asiakirjat ovat luettavissa täällä, mutta en valitettavasti löytänyt ko. tuloksia nopealla selaamisella. Ehkä joku muu jaksaa nähdä hiukan vaivaa.
http://www.hel.fi/hki/kv/fi/P__t_ksenteko/Kiinteist_lautakunta/Asiakirja?ls=11&doc=Kv_2013-04-18_Klk_8_El
Olen pahoillani, että vasta nyt linkitän. Oikeasti ajattelin, että linkki olisi helposti löydettävissä. Mutta tämä on hyvä viesti kaupungin hallinnolle informaation jakamisesta. Aina kerrotaan, miten helppoa on kaupungin sivuilta löytää asioita! Kiitos tästä ”kokeesta”.
Hei Maija,
ei tavalliselle veronmaksajalle ole ollenkaan selvää miten haetaan kiinteistölautakunnan kokouksen pöytäkirjoja tai päätöksiäkään. Jos julkisessa kirjoituksessa niihin viittaa, niin kyllä vähintään kohteliasta on linkittää äänestäjälle ja veronmaksajalle linkit noihin liitteisiin. Nämä linkit löytyvät kaiken lisäksi Sinulle huomattavasti helpommin kuin niille jotka eivät ole näiden asioiden kanssa niin usein tekemisissä.
Nyt kun niitä ei ole tänne linkitetty, (useista pyynnöistä huolimatta) voi koko blogista saada helposti suhmuroivan kuvan. Jokaisen poliitikon on henkilökohtaisella tasolla nähtävä hieman vaivaa politiikan ja demokratian helposta lähestyttävyydestä sekä äänestäjille ja varsinkin niille jotka eivät äänestä.
Tämä ihan lämpimällä sydämellä.
Olen pahoillani, etten ehtinyt linkittää, koska oli lähdettävä toiseen kokoukseen. Mutta ohessa linkki
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Kv_2013-04-18_Klk_8_El/7537CAD5-CEA4-4379-96E8-F46E2E5F5A54/Liite.pdf
Toivottavasti aukeaa. Siinä on hiukan laajemmin käsitelty koko alueen kaupallista vetovoimaa.
Voisitko vähän selittää tuota linkittämääsi raporttia tyhmälle äänestäjälle. Miten tuo raportti perustelee parkkihallin välttämättömyyden Hakaniemen kehitykselle. Mielestäni esimerkiksi kohta ”Toriparkin rakentaminen Hakaniemeen on erittäin merkittävä sen kaupallista
asemaa parantava hanke, jota voidaan pitää jopa ratkaisevana koko Hakaniemen
tulevan kaupallisen kehityksen kannalta.” oli raportissa hyvin irrallinen ja täysin perustelematon.
Siinä aika suppeassa muodossa perusteellaan sitä samaa asiaa, mistä on kerrottu myös aikoinaan alueen asemakaavaa hyväksyttäessä. Hakaniemen hallin ja torialueen vetovoiman säilyttämisestä tilanteessa, missä Kalasataman alue kehittyy voimakkaasti, samoinkuin keskustan alue. Hakaniemi uhkaa jäädä jotenkin paitsioon. Silloin alueen vetovoimatekijöiden, hallin ja hyvin toimivan torin merkitys kasvaa. Lisäksi maan alaista tilaa tarvitaan hallin tavara – ja jäte huollon siirtämiseksi maan alle sekä hallin omien tilojen parnatamista varten. Asia on todella monipuolinen. Se ei ole mikään pelkkä autopaikoitushanke. Hankkeeseen liittyy paljon asioita. Maan alainen parkki tarkoittaa samalla kadunvarsipysäköinnin siirtämistä maan alle ja katutilan vapauttamista jne. jne.
Hei Maija,
minäkään en vastusta kadunvarsipysäköinnin siirtämistä maan alle, ongelma vaan on se, että tällä kertaa se ei ole millään tavalla mukana hankkeessa. Ehkä oli kymmenen vuotta sitten. Nyt ei ole. Nyt on tarkoituksena vain lisätä paikkoja.
Lisäpaikkojen tarve Hakaniemessä tuntuukin melko kummalliselta kun torilla jo oleva parkkilaitos mainostaa jatkuvasti vapaita paikkoja. Ja suuri osa parkkilaitoksesta on muutettu sählykentiksi ja lasten ”leikkiluolaksi”.
Vaikuttaa ainakin siis siltä että Hakaniemessä tarvitaan enemmän leikkiluolia kuin parkkipaikkoja. Ja jos taas tarvitaan parkkipaikkoja maan alle, niin silloin varmaan kannattaisi aloittaa siitä, että otetaan parkkiluola taas siihen käyttöön mihin se on aikanaan rakennettu.
http://leikkiluola.fi
Katso Artolle antamani vastaus.
Ja täällä tietoa vielä pysäköinnin hinnoistakin, tilaa näyttää olevan kun kerran mainostavat.
http://arenacenter.fi/hakaniemi/pysakointi/
”Maan alainen parkki tarkoittaa samalla kadunvarsipysäköinnin siirtämistä maan alle ja katutilan vapauttamista jne. jne.”
Tarkoittaako? Ylempänä toteat, että nyt on kyse ainoastaan kaupallisen vetovoiman varmistamisesta – ei ”elävöittämisestä”.
Onko oikeasti luotettavaa näyttöä siitä, että tuhannet jättävät tällä hetkellä tulematta hakaniemeen, koska eivät saa autoa parkkiin riittävän helposti?
Hallin avulla saataisiin joitakin kymmeniä kävijöitä päivässä lisää, parhaina päivinä muutama sata. Käytetään samat rahat koko alueen parantamiseen ja joukkoliikennekulkijoiden – joita menee tuhansia tunnissa – houkuttelemiseen, niin jotain potentiaaliakin on.
en kyllä perustaisi miljoonien päätöstä kuuden sivun konsulttipaperiin, jossa sanotaan että 400 ap. halli on välttämätön kaupan kehittymiselle, mutta ei esitetä mitään lukuja väitteen tueksi. Paperista ei käynyt ilmi, paljonko se kuuluisia hyvän veronmaksajan (autoilijan) ostovoima on suhteessa julkisilla liikkuvaan enemmistöön.
Mikäli pysäköintilaitos olisi todella rahasampo kaupoille, ne varmaan voivat rakentaa sen tuonne omin varoin samalla kun rakentavat huolto- ja logistiikkatilojaan?
”En suinkaan ole ajamassa autoilun edistämistä, mutta kylläkin haluan, että kadunvarsipysäköinti Kallion ahtailta kaduilta voitaisiin häätää maan alle ja saada liikkuminen ja autoilu vähenemään asukaskaduilla.”
Sinänsä mielenkiintoinen, luullakseni harvemmin tässä keskustelussa kuultu ja ehkäpä ihan kannatettava ajatus.
Tässä nyt on tosin se ongelma, että Hakaniemen toriparkkia suunnitellaan koska alueelle halutaan lisää parkkipaikkoja, ei siksi että ne saataisiin siirrettyä maan alle. Voitaisiinko suunnittelua ryhtyä nyt viemään eteenpäin siltä pohjalta että sovitaan, että jos toriparkki rakennetaan, niin saman verran pysäköintipaikkoja poistetaan läheisiltä kaduilta?
Jälkikäteen ne paikat eivät ole sieltä mihinkään katoamassa, joten ilman uskottavaa ennakkosopimusta toriparkin myyminen tällaisella argumentilla on silkkaa sumutusta.
Juuri näin Arto. Samanaikaisesti, kun parkki valmistuu, kadunvarsipysäköinti pitää poistua. Muuten siitä ei todellakaan ole hyötyä. Lisäksi hinnoittelupolitiikka pitää olla sellainen, että se mahdollistuu. Nyt parkkiluolien rakentajat haluavat rahastaa investoinsa liian lyhyellä ajalla ja se näkyy paikoituksen hinnoittelussa ja käytössä. Olen puhunut tästä kaupungin johdolle, että tähän pitäisi puuttua silloin, kun kaupunki antaa luvan luolan rakentamiselle. Tämä tavoite ei ole toistaiseksi onnistunut kovinkaan hyvin, mutta aion jatkaa tätä painostustyötä. Lisäksi kadunvarsipysäköinti pitää tehdä niin kalliiksi, etteivät ihmiset halua pysäköidä kadunvarteen. Kyllä kadunvarsipysäköinti on kallista kaupungille – talvet ja katujen puhdistu yleensä. Ihmisten toiveista puhumattakaan.
Eikö tässä ole vähän riskinä, että ajat asiaa siinä uskossa, että voit saada läpi tuon ajatuksesi parkkipaikkojen siirtämisestä, mutta lopulta kun olet edesauttanut hallin kaivamista, se päädytään rakentamaan – vaikka parkkipaikat katutasolle jäävätkin.
En usko, että sinulla on niin paljoa vaikutusvaltaa, että saisit tuollaisen parkkipaikkojenpoistovaatimuksen läpi, koska tässä kaupungissa on aivan julmetun vaikeaa poistaa parkkipaikkoja yhtään mistään. Sen näkee esimerkiksi siitä, että joka ikinen vuosi ollaan valmiita hyväksymään kymppitonnien kustannukset siitä, että kourallinen yksittäisiä parkkipaikkoja saadaan pitää olemassa sellaisissa paikoissa, joissa ne ovat ratikoiden tiellä. Jos edes tällaiseen korjaukseen ei olla valmiita, miten parkkipaikkojen poistaminen ihan vain viihtyisyyden nimissä voisi ikinä mennä läpi?
Pelaat tässä vaarallisella tulella. Toivoisin ettet pelaisi, koska mä haluan voida käydä Hakiksen hallissa jatkossakin. Ja tämä jopa siitä huolimatta, ettei minulla ole autoa!
On valtava riski, että olet aikaansaamassa niin suurta liikevoimaa, etteivät omat rahkeesi voi enää mitenkään riittää projektin keskeyttämiseen kun ilmenee, että katutason parkkipaikat todella jäävät olemaan.
Hgissä on ollut periaatteena, että kun parkkiluola rakennetaan, niin samanaikaisesti vastaava määrä autopaikkoja vähennetään kadunvarsilta. Myös kadunvarsipysäköinnin tekeminen riittävän kallikksi toimii hyvin. Kyllä niitä keinoja löytyy.
Mikäli tämä on yleinen käytäntö, miksi parkkipaikkojen poistamisesta ei ole toriparkistä käytävässä keskustelussa mainittu tuskin lainkaan? En muista kertaakaan kuulleeni toriparkin kannattajan puhuvan aiheesta ennen tätä blogikirjoitustasi.
Tästä voin vain päätellä, että parkkipaikkojen poistaminen ei sanomastasi huolimatta ole asia, joka olisi toriparkin myötä toteutumassa. Kadunvarsipysäköintiä taas ei toriparkin yhteydessä olla tekemässä kalliimmaksi – se tapahtuu toriparkista riippumatta jos on tapahtuakseen.
Jos ihan oikeasti olet sitä mieltä, että toriparkin yhteydessä pitäisi parkkipaikkoja poistaa Kallion kujilta, toivoisin, että todellakin kannustaisit ryhmääsi tässä asiassa voimakkaasti. Sitoumusta odotellessa kannattaisi varmaan vain vastustaa koko luolahanketta, koska en minä ainakaan ole kauhean toiveikas.
Hei Arto, tästä asiasta päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Niin se on ennenkin tehnyt. Kyllä kaupunkisuunnitteluvirasto tekee jatkuvasti arviointeja kadunvarsipysäköintipaikkojen tarpeesta ja myös niiden hintapolitiikasta. Tottakai, kun maan alainen luola valmistuu, hallin ympäristön parkkipaikat poistuvat. Lähialueiden kadunvarsiapysäköinti edellyttää päätöksiä, mutta siihen on suuria paineita poistaa kadunvarsipysäköinti. Itse ainakin työskenetelen sen puolesta ja uskon, että tarvittava enemmistö löytyy helposti.
Hei Maija,
vastaan nyt suoraan tähän pääketjuun. Kirjoitit että
”Hgissä on ollut periaatteena, että kun parkkiluola rakennetaan, niin samanaikaisesti vastaava määrä autopaikkoja vähennetään kadunvarsilta.”
Periaate on ehkä tämä, käytäntö vaan on eri. Käytännössä kadunvarsipaikkoj ei ole poistettu vaan keskusta-alueen pysäköintipaikkojen määrä on noussut 39% vuodesta 1990 vuoteen 2010.
Tottakai, kun maan alainen luola valmistuu, hallin ympäristön parkkipaikat poistuvat. Lähialueiden kadunvarsiapysäköinti edellyttää päätöksiä, mutta siihen on suuria paineita poistaa kadunvarsipysäköinti.
Näin ei ole tässä suunnitelmassa ajateltu. Eikä näin erittäin todennäköisesti tule tapahtumaan. Jos tästä voitaisiin saada varmat takeet, hallin rakentamisessa olisi edes jokin tolkku. Nyt maanpäällisen pysäköinnin poistoa ei mainita suunnitelmassa sanallakaan. Tämä on eri suunnitelma kuin se kymmenen vuoden takainen.
Hei Hannu
vielä kerran, totta kai torialueella olevat nykyiset parkkipaikat poistuvat, koska torialue halutaan vapaaksi. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto tulee velvoittaa selvittämään ja tekemään päätökset lähialueen muiden parkkipaikkojen siirtämisestä maanalaiseen parkkiluolaan. Tapahtuuko tämä nyt maanaalisen parkkiluolan hankesuunnitelman yhteydessä vai kun torialueen yleissuunnitelma tehdään, se on minusta valvontakysymys. Eiköhän tämä keskustelu tästä asiasta ole nyt riittävä.
[…] jälleen kaivettu ajatus rakentaa Hakaniemeen torin alle parkkihalli. Perusteluna on ollut Hakaniemen elävöittäminen”. Ja mikäpä siinä jos halli syntyisi yksityisellä rahalla. Vaan kun ei […]
Kiinteistöviraston tilaama ”raportti” on kyllä harvinaisen epämääräinen ja osaoptimoiva. Esimerkiksi ao. tiedon tueksi ei ole esitetty mitään lukuja tai mitään sen kummempia perusteluja. Tai vertailuja: julkisen liikenteen tuomat kävijämäärät ja julkisen liikenteen parantamisesta saavutetut hyödyt vs. lisätyt autopaikat (joiden määrä on niin pieni, ettei tällä hallihankkeella kummoisia tulla saavuttamaan). Puhumattakaan siitä, että olisi huomioitu mitä vaikutuksia uudella sisäänajotunnelilla on. Sen myötä ratikkaliikenteen edellytykset heikentyvät, kun Hakaniemessä on perättäisille vaunuille vähemmän tilaa. Hakaniemen torin elävöittämiseen liittyvät nykyiset haasteet eivät myöskään ole ensisijaisesti huonojen liikenneyhteyksien syytä, joten tässä on lähdetty liikenneinsinöörihattu päässä ratkomaan väärää ongelmaa.
”Toriparkin toteuttaminen tukee vahvasti kauppahallin asemaa ja käytännössä
mahdollistaa kokonaan uuden ostovoiman saamisen, mikä on tähän asti ollut käytännössä mahdotonta heikkojen pysäköintiolojen vuoksi. Pysäköintilaitokseen tulee ehdottomasti toteuttaa kaksi sisäänajotunnelia sisältävä ratkaisu. Tämä mahdollistaa pysäköintilaitoksen saavutettavuuden, liikenteen toimivuuden ja on jo perusedellytys laitoksen kaupalliselle kannattavuudelle.”
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Kv_2013-04-18_Klk_8_El/7537CAD5-CEA4-4379-96E8-F46E2E5F5A54/Liite.pdf