Pelko

Tuntuu hätkähdyttävältä miten nopeasti koko globaali maailma kietaistiin yhteiseen pelon sekaiseen koronavirus kuplaan. Keskustelu kuplassa näyttää ajoittain aivan kaistapäiseltä ja absurdilta. Toisessa ääripäässä ovat populistiset johtajat, jotka näkevät tässä ihmisten pelossa mahdollisuuden sitoa heidät joukkoihinsa. Tällainen laskelmoiva pelottelu vakavassa asiassa tuntuu aina niin moraalittomalta. Miten joku voikin olla niin röyhkeä? Tästä esimerkkinä kerrottiin juuri mediassa, miten USAn presidentti Trump yritti ostaa saksalaiselta lääketehtaalta koronavirus rokotteen kehittelyn yksinoikeudet amerikkalaisille, mutta tokkopa kaikille amerikkalaisille!

Onneksi toisessa ääripäässä ovat rauhalliset asiansa hallitsevat lääkärit ja muut asiantuntijat, jotka kehottavat eri vaihtoehtojen punnintaan ja kokonaisuuksien harkintaan ihmisten ja koko yhteiskunnan kannalta. Kansalaiset kaipaavat selkeätä ja ymmärrettävää tietoa, minkä pohjalta voi hallita omia pelon tunteitaan ja miettiä omaa käyttäytymistään. Sitten joukko ihmisiä vaatii kovia otteita, rajat kiinni ja yhteiskunta seis. Tutkimuksiin ja kokemuksiin perustuvat linjaukset ovat nössöilyä ja kyvyttömyyttä, etenkin poliittisilta päättäjiltä. Tämä linja on yllättävän voimakas somessa. Se hämmästyttää, koska mediassa tarjotaan runsaasti asiapohjaista tietoa ymmärrettävästi esitettynä. Miksi tällainen virheuutisointi uppoaa niin helposti osaan ihmisistä, se aina hämmästyttää. Mutta on tärkeätä kysyä, mitä siitä seuraisi, jos tällainen pelottelu ja vapauksien rajoittaminen saisi suuren vallan?

Some keskustelua seuratessa olen myös ihmetellyt, miten vajaat tiedot aika monilla ihmisillä, myös päättäjillä on eri maiden yhteiskunnan toiminnoista, niiden hallintojärjestelmistä ja päätöksenteko tasoista. Monissa Euroopan maissa valtiolla tai osavaltioilla/alueilla on paljon sellaisia vastuita ja päätöksenteko-oikeuksia, mitkä on meidän lainsäädännössä annettu kunnille ja edelleen viranhaltijoille. Suomen kunnallinen itsehallinto on vahva ja lähellä ihmisiä. Se on hyvä muistaa ja miettiä sen suomaa demokraattista vahvuutta, kun sitäkin aina silloin tällöin horjutetaan.

Tällaiset maailmaa kiertävät virustaudit eivät ole mitään tämän vuosituhannen tuotetta. Esim. influenssa on yksi ihmiskunnan vanhimmista nykyisin tunnetuista infektiotaudeista. Se on vaivannut vuosisatojen tai kenties vuosituhansienkin ajan. Influenssavirus A löydettiin vasta 1930-luvulla, mutta historiallisista lähteistä influenssaa voidaan jäljittää luotettavasti 1500-luvulle asti. Maailmanlaajuisia influenssapandemioita on esiintynyt ainakin 1700-luvulta lähtien 10–60 vuoden välein. Monet meistä muistavat Aasialaisen tai lintuinfluenssan, joiden tarttuvuus ja kuoleman tuottamukset olivat arviolta koronavirusta suuremmat. Influenssaa ei ole pelätty yhtä paljon kuin esimerkiksi koleraa, vaikka se on tappanut enemmän ihmisiä. Influenssan uhrit ovat olleet pääasiassa vanhuksia. Espanjantautiin vuosina 1918–1920 menehtyi poikkeuksellisen paljon nuoria.

Suomessa ja monissa muissa länsimaissa on useita infektiotauteja hävitetty joko kokonaan tai niiden esiintyvyyttä vähennetty tehokkailla rokotusohjelmilla. Mutta ne voivat tulla takaisin, jos rokotuksen antama laumasuoja vähenee. Tätä on yritetty vääntää rautalangasta rokotuksia vastustaville.

Koronavirustauti talttuu vähitellen. Sitä odotellessa ollaan ihmisiksi, yritetään noudattaa ohjeita, pitää sopivasti yhteyttä lähimmäisiimme, auttaa ja tukea heitä. Siitä tulee hyvä mieli.