Pitkäsilta 100 vuotta

Siltasaari-lehti 25.2.2012

Elämme todellista juhla-aikaa. Kansainvälistä kuuluisuutta saamme World Design Capital Helsinki 2012 vuodesta. WDC tekee tunnetuksi suomalaista muotoilua ihmisten arjen ja elinympäristön parantamisessa. Toivon, että nämä jäljet olisivat syvät ja pysyvät.

Helsinki juhlii pääkaupunkina olonsa 200vuotis taivaltaan. Sitä varten on olemassa erilaisia tapahtumia koko vuoden ajan. Ohjelma kalenteri on koottu nettiin, mistä voi käydä bongaamassa parhaimmat palat. Ensimmäinen ja katsomisen arvoinen näyttely on Sofiankadun kaupunginmuseossa ”Enemmän funkista, Reino!” Tennispalatsiin avautuu 24.2 ”Lelun lumo” näyttely, missä nuoret ja vanhat voivat haltioitua lelujen parissa. Ja lisää on tulossa. Valtuusto pitää juhlakokouksen 11.4. Silloin päätetään jostakin kaupunkilaisille merkittävästä asiasta. Se on vielä salaisuus.

Mutta kotinurkillammekin on kaikenlaista pöhinää. Kaksi historiallisesti merkittävää paikkaa täyttää sata vuotta. Ne ovat Kallion kirkko ja Pitkäsilta. Kallion kirkkoon on kaupungin juhlakalenterissa suunniteltukin erilaista ohjelmaa, mutta Pitkänsillan juhlintaan ei ole varauduttu.

Mutta toivoisin, että me kaikki saarelaiset, yhdessä Siltasaariseuran kanssa voisimme järjestää yhteisen suuren nyyttikestipiknikin Kaisaniemenlahden rantaan kesäkuun alkupuolella, kun on lämmintä ja valoisaa. Eiköhän ryhdytä tuumasta toimeen? Pitkäsilta ansaitsee 100vuotisjuhlansa!

Ainoana mainintana juhlakalenterissa olivat kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä olevat pari esitystä, mitkä pohjautuvat kalliolaisten keräämiin tarinoihin kaupunginosansa elämästä ja historiasta. Nämä tarinat, ”Pitkänsillan kupeessa” on työstetty näytelmäksi ja ne esitetään maaliskuun alussa.

Unioninkatu, mikä jatkuu sillan toisella puolella Siltasaarenkatuna, on nimetty juhlakaduksi. Se onkin paikallaan, koska katu on pisin, yhtenäinen katunäkymä Helsingissä. Unioninkatu alkaa Tähtitorninmäeltä ja päättyy Kallion kirkkoon. Se on huikea näky, katsoopa sitä sitten kirkon mäeltä tai Tähtitorninmäeltä. Nyt tämä katu otetaan erityiseen juhlakäyttöön ja siitä tehdään Helsingin yksi käyntikortti.

Olen tästä erityisen iloinen, koska muistan, kun ensimmäisellä valtuustokaudellani tein juuri tämän kadun esille nostamisesta valtuustoaloitteen. Olin usein katsellut ihaillen tätä vaikuttavaa katulinjausta kadun kummastakin päästä ja ajatellut, että tästä pitäisi tehdä helsinkiläisille jonkinlainen maamerkki. Aloitteessa esitin kadun yhtenäisen ilmeen ja valaistuksen rakentamista, jotta kadun linja tulisi esille. Nyt se siis toteutuu. Hyvä juttu.

Mutta on häpeällistä, että Pitkänsillan 100vuotisjuhla ei ole päässyt kaupungin ohjelmaan mukaan. Silta on Suomen ja Helsingin historiassa erittäin merkittävä. Ensimmäinen puinen silta kaupungista Siltasaareen rakennettiin jo 1651, nykyinen graniittinen holvisilta sata vuotta sitten. Sillan kaiteissa näkyvät vielä sisällissodan taistelujen ampumajäljet. Monissa Helsinkiä kuvaavissa historiakirjoissa muistetaan mainita, miten Pitkäsilta erotti työläis- ja porvarikaupunginosat toisistaan ja että tämä perinne jatkui pitkälle 1900 luvun puoliväliin saakka. Eikä siitä perinteestä taideta vieläkään erossa olla?

Historiallisesti merkittävä ja aikakirjoihin kirjoitettu oli myös presidentti Urho Kekkosen ”Pitkänsillan ylitys” ja puhe Helsingin Työväentalolla 25.9.1964. Tässä puheessa Kekkonen ikään kuin ojensi kätensä Rafael Paasion johtamille sosialidemokraateille pohjustaen tulevia punamulta-hallituksia. Tätä puhetta edelsi kuitenkin SDP:n piirissä käyty kova kädenvääntö Kekkosen ulkopoliittisen linjan hyväksymisestä ja puolueen suhteesta Neuvostoliittoon. Kyllä näistä historiallisista tapahtumista pitäisi jonkinlaiset jäljet olla kaupungin 200vuotis juhlassa. Ajattelin ottaa yhteyttä kaupungin ohjelmatoimistoon ja kysyä, mistä moinen unohdus?

Mutta toivoisin, että me kaikki saarelaiset, yhdessä Siltasaariseuran kanssa voisimme järjestää yhteisen suuren nyyttikestipiknikin Kaisaniemenlahden rantaan kesäkuun alkupuolella, kun on lämmintä ja valoisaa. Eiköhän ryhdytä tuumasta toimeen? Pitkäsilta ansaitsee 100-vuotisjuhlansa!